keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Muse - Supermassive Black Hole

Jaa-a, tämä ei ihan taida kuulua raskaan rokin luokkaan, mutta mitä minä siitä. Kuulin radiosta sattumalta jonkin Musen biisin (en muista mikä se oli), mutta sen innoittamana aloin vähän kaivelemaan Spotifyta ja kuuntelemaan minkälaista kamaa Muse tekee. Ensimmäinen biisi kuulosti hyvältä, samoin kuin toinen ja kolmaskin. Päätin, että Muse on hyvä.

Kuten sanottu, tämä ei ehkä kuulu raskaan rokin kategoriaan, mutta ehkä luokittelua tärkeämpää on se, onko bändi ja sen musiikki hyvää vai ei.

Tässä yksi (ei paras) Muse esimerkki: Supermassive Black Hole. Kovasti brittihenkistähän tämä on, mutta mun mielestä kaverit ovat onnistuneet kehittämään oman soundin ja tyylin - joten ei tätä mihinkään muuhun bändiin oikein voi sekoittaa.

Arvio tästä biisistä: Ihan jees (8/10)


tiistai 20. lokakuuta 2009

Judas Priest - Turbo Lover

Osoituksena siitä, että 80 -luvulla tehtiin todella hyvää heavyä, pistetään soittolistaan Judas Priest ja Turbo Lover. Tiedän, että moni Priest fani saattaa haluta dissata Turbo -levyä liian poppina, mutta jumalauta... se on vaan niin kova.

Kuin kirsikkana kakun päällä, Turbo Lover biisi onnistuu lunastamaan kaikki lupaukset ja enemmänkin. Loistavaa laulantaa, mageat melodia, ja kasarihevi meiniki. Muuta ei voi vaatia eikä pyytää. Video on loistava osoitus siitä, että jo 80 -luvulla osattiin tehdä hyviä musavideoita (sarkasmia).



maanantai 19. lokakuuta 2009

Metal Church - Badlands

Lets walk down the memory lane... Vuorossa lisää kasari ja ysäriheviä: Metal Church. Samoihin aikoihin kun Metallica todella löi läpi (... and justice for all, ja vähän ennen) oli markkinoilla paljon suunnilleen samaan genreen kuuluvia yrittäjiä. Osa oli ns. suttapaskaa, mutta Metal Church oli toista maata. Metal Church oli helvetin hyvä.

The Dark -levyllä oli jo etiäisiä siitä mitä kaikkea bändi saisi aikaan kun vain yrittäisi, mutta vasta Blessing In Disguise oli jo sitä itseään. Blessin sisälsi vain n. seitsemän biisiä, mutta biisien vähyyttä oli kompensoitu niiden pituudella...

Blessing -levyltä on hyvä ottaa esimerkkinä tämä Badlands biisi, mikä on koko levyn hyvä edustaja: raskas, ajoittain monimutkainen, vauhdikas - ja tietenkin melodinen.

Arvio: Loistava 10-/10.



sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Soilwork - Exile

Jatketaan nyt sitten tällä länsinaapurin fanilinjalla. Soilwork on pitkän linjan ruotsalainen metalliorkesteri, joka on saavuttanut jonkinlaista mainettakin. Bändi on käsittääkseni keikkaillut ja tehnyt yhteistyötä mm. In Flames -bändin kanssa.

No, riippumatta mitä ovat tehneet ja kenen kanssa, on tämä Exile hyvä esimerkki biisistä, missä riittää voimaa omasta takaakin. Biisi puhuu hyvin puolestaan, koska se on niin pirun hyvä. Komeata metallia kannattaa yhtä komeat laulumelodiat - eikä sitä aggressiviivisuutta ole unohdettu.



keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Five Finger Death Punch - Never Enough

Kas kummaa, Youtubesta löytyi ihan virallinen 5fdb musavideo jossa embedding on sallittua. Niinpä olisi ollut melkein rikollista olla postaamatta sitä tänne. Saa nähdä kuinka kauan tämä saa olla rauhassa kunnes embedaus disabloidaan tuubasta.

No, tää on ihan ok biisi, ei mikään orkesterin paras näytös osaamisesta, mutta kyllä tää monta varteenotettavaa tekijää pesee. Ja biisi täyttää kyllä bändille asetetu odotukset ihan tyylillä: raskasta, aggressiivista, vauhdikasta ja silti ihan melodista. Totuuden nimissä on sanottava, että en tähän päivään mennessä ole kuunnellut mitä biisissä lauletaan, ja tuskin aloitan sanojen kuuntelua tänään.

Suosittelen. Arvosana 8/10.



tiistai 13. lokakuuta 2009

Pretty Maids - Future World

Tähän väliin olis varmaan ihan hyvä laittaa vähän lisää kasariheviä. Se kun on yhä yhtä hyvää kuin kolkytvuotta sitten...

Tanskalainen Pretty Maids ehti väkertää käsittääkseni aika montakin levyä, mutta itse tutustuin vain tähän Future World levyyn. Muistaakseni pidin albumista aikanaan, mutta sen verran on aika kohdellut tätä musiikkia kaltoin, että uusintakuunteluiden perusteella tältä levyltä ei oikein löydy muuta mieltäylentävää kuin tämä nimikkobiisi. Onneksi tämä onkin helvetin hyvä vielä tänäkin päivänä, joten loppulevy saa anteeksi kaikki heikkoutensa jo yksistään tämän biisin asnsiosta.

Biisi on aivan sairaan hyvä, arvosanaksi annetaan 9/10. Video onkin jo toinen juttu, mutta se saa myös paljon anteeksi siksi, että se on niin vanha - ajalta jolloin vasta alettiin tekemään ensimmäisiä musavideoita.

Pretty maids: Future World

maanantai 12. lokakuuta 2009

Pain - Zombie Slam

On se vain niin väärin... siis se, että Ruotsista tupsahtelee tätä verrattain mukavaa mättöä ihan säännöllisesti. En nyt halua dissata kotimaistakaan tarjontaa mitenkään kaksin käsin. Mutta kyllä meiltä pintaan nousee aika pehmoisia vääntäjiä.

Pain on ainakin minulle ihan uusi tuttavuus, mutta tuo Psalms of Extinction -levy sisältää aikalailla paljon kivaa raskasta rokkia. Ehkä parhaana esimerkkinä on ilo nostaa tämä Zombie Slam biiisi, joka on yksinkertaisesti melodista, raskasta, synkkää ja silti niin kamalan positiivista.

Kuuntele itse, ja päätä mitä mieltä olet. Minä kyllä tykkään.
Arvio: Kertakaikkisen mainio. 9/10.

lauantai 10. lokakuuta 2009

Every Time I Die - Wanderlust

Takuuvarmaa hittikamaa luvassa. Sillä olettamuksella, että kuulijakunta pitää mahtipontisestä tykittämisestä, raskaasta ja vauhdikkaasta soitannasta, hieman vihaisista vokaaleista, mitä tuetaan varsin hyvällä lauluäänellä ja hauskoilla melodioilla. Eli sanalla sanoen: hittikamaa.

Bändin nimi on Every Time I Die ja biisi on Wanderlust.

Tää ihan oikeasti ei ole hullumpi biisi: 8/10


perjantai 9. lokakuuta 2009

Papa Roach - Forever

Jeah, enpä ole koskaan ollut mikään suuren suuri Papa Roach fani. Vaikka bändi on onnistunut jotain ihan mielenkiintoistakin värkkäämään, ei bändi ole koskaan päätynyt mun ostoskoriin. Tai ei ainakaan ennen tätä.

Paramour Sessions on jo muutaman vuoden vanha albumi, joten tämä ei ole ihan uunituoretta. Jonkin verran radioaikaa on saanut tuo toinen sinkku Hollywood whore, mikä on soinut ainakin Radio Rockissa. Mutta Hollywood Whore ei ole mitään verrattuna tähän Forever biisiin. Siis ei kertakaikkiaan mitään.

Ja jotta ei tarvitse arvailla minkälaisesta biisistä tässä on kyse, on alla playeri mitä klikkaamalla pääset tutustumaan biisin.

Oma arvio: Huhuhuhuhuh 10/10. (siis tämä biisi)



PS: jos kävisi niin, että et tästä biisistä pidä, niin ne kommentit voit pitää omana tietonasi :-)

perjantai 28. elokuuta 2009

Attack Attack - Stick Stickly

Jaahas. Tässä sitten täysin uusi tuttavuus, niin bandinä kuin genrenäkin. Kyse on Ohiosta kotoisin olevasta Attack Attack -bändistä joka edustaa Crabcore -genreä. Juu, tiedän - mitä v***ua on crabcore? Ei muuta kuin paina videosta play nappia ja ihmettele. Vaikka tuntuu kovasti kummalliselta, niin kannattaa katsoa ja katsoa ja katsoa. Joskus ajassa 2.45 odottavan aika palkitaan. Enempää en paljasta.

Muitta mutkitta:
Attack Attack / Stick Stickly.
Arvio: tätä ei muuten voi arvioida: - / 10.

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Katatonia - July

Katatonian tuotanto se vain toimii. Varsinkin tämä uudempi. Muitta mutkitta: tässä on Katatonian July.

Arvio: Ihana (9+/10).

Weezer - Hash Pipe

Enshätään on todettava, että mä en ole mikään suuri Weezer fani. En edes ole varma onko sellaisia olemassa. Mutta bändi on vääntänyt aika omanlaistaan rokkia jo aika monta vuotta, joten kyllä siellä täytyy muutama hard-core fanikin olla.

Anyway, Buddy Holly oli aikoinaan hauska ja mainio niin biisinä, kuin videonakin. Tuolloin luulin, että se tulee olemaan Weezerin ainoa radiosoittoon päätyvä biisi. Näin ei kuitenkaan ollut. Muutamaa vuotta myöhemmin kaverit pistivät ilmoille uuden sinkun ja uuden hitin: Hash Pipe (tai kuten se on USA:ssa lyhennetty H*** pipe).

Heheh hassua.

Mutta, biisi on hyvä, video on ok. Ei mitään maata järisyttävää taidetta, mutta biisi toimii ja on yhtyeen näköinen, oloinen ja varmaan myös makuinen.

Arvio: Ajoittain lositava: 8/10.



torstai 1. tammikuuta 2009

SIlverchair - Pure masscre

Jep, oli kultainen 90 -luku, kun nippu australialaisia teinejä pläjäytti Pure Massacre biisin, josta tuli välittömästi mieletön listahitti down-underissa, ja saipa biisi ihan kiitettävästi soittoaikaa täällä Euroopassakin. Ja miksei olisi saanut. Biisi on kertakaikkiaan mainio. Biisiä kuunnellessa on vaikea kuvitella, että bändin jäsenten keski-ikä oli levytysaikaan siinä viidentoista - kuudentoista.

Eli testaa tästä: Silverchair ja Pure Massacre.

Arvio: loistavaa rokkia. 9/10.